 |
 |
Kay proyecto cherla kitimanta, qholqherasqha union europeanijtin apanapaj yuyayninmanta poqhoy rur chirimoyamanta, purrirenqha sijqhon qhotuchasqhas investigadores sojta jatun llajtashuan (Austria, Bélgica, España, Bolivia, ecuador y perù) chantahuan uj jatun qhotuhuan . Rur chirimoyaqha qhanb uj ruru qhoñijallp’asmanta rurunri saqonan sumaj sumajniujta organolepticas chantahuanpis sumaj miqhusniujta.
Ñaupaj jatun llank’ayninqha cherlajtaqha kan sumaj causachiy qhotuchay poqhoy Chirimoya rurumanta kinsa jatun orqho collamarcamanta (Bolivia, ecuador y peru), chaupijninrayku rejsichiyhuan, jallchashuan chabtahuanpis poqhochiy geneticos llajtasmanta. Kay jatun llank’ay yanapanqha jallchayta ruru uchicqkaa poqhochisqha, chabntahuanpis estrategias poqhochinamanta kayrayku kay proyectojta qhaponqha k’yacharinqha cheqhayanqha poqhokinasman, kay poqhochiy llajtaspi.
|
 |
 |
|